MITÄ ON MUOTOILUAJATTELU?

Muotoiluajattelu on lyhykäisyydessään tapa ajatella, ja tapa työskennellä, se on lähinnä suunnitteluun liittyvä ongelmanratkaisumenetelmä. Muotoiluajattelu on toistuva prosessi, jossa pyrimme ymmärtämään käyttäjää, haastamaan meihin iskostettuja oletuksia, ja määrittelemään ongelmat uudelleen, jotta voisimme löytää niihin uusia ratkaisuja. Luovia ratkaisuja, joita emme välttämättä näe heti ensisilmäyksellä. Samaan aikaan muotoiluajattelu tarjoaa ratkaisukeskeisen lähestymistavan ongelmien ratkaisemiseen.
Muotoiluajattelun perustana on vahva halu kehittää ymmärrystämme ihmisistä, joille suunnittelemme tuotteita tai palveluita. Se auttaa meitä tarkkailemaan ja kehittämään empatiaa kohderyhmää ja käyttäjää kohtaan. Muotoiluajattelu koostuu erilaisista käyttäjäkeskeisistä menetelmistä, joissa kohderyhmän tarpeet ja ongelmat ovat keskiössä. Muotoiluajattelu tarjoaa meille keinoja kaivaa hieman syvemmältä löytääksemme uusia tapoja parantaa käyttäjäkokemusta.
Muotoiluajattelua kutsutaan usein “Outside of the box” ajatteluksi, koska siinä yritetään kehittää uusia ajattelutapoja, jotka eivät noudata hallitsevia tai yleisempiä ongelmanratkaisumenetelmiä. Se auttaa meitä kyseenalaistamaan ongelmia, olettamuksia ja seurauksia, ja siihen kuuluu myös jatkuva kokeilu.
Muotoiluajattelun prosessista ja eri vaiheista on monia versioita, mutta yleisesti kaikki ovat kuitenkin hyvin samankaltaisia ja ilmentävät samoja periaatteita. Yleisesti muotoiluajattelussa on kuusi vaihetta: ELÄYDY, MÄÄRITTELE, IDEOI, PROTOTYYPIN VALMISTUS, TESTAUS, JA TOTEUTUS.
On tärkeää ottaa huomioon, että nämä kuusi vaihetta, eivät aina ole peräkkäisiä. Niiden ei tarvitse noudattaa tiettyä järjestystä ja ne voivat usein esiintyä rinnakkain ja toistua. Tämän vuoksi ei pitäisi ajatella vaiheita hierarkkisena tai vaiheittaisena prosessina. Sen sijaan niitä pitäisi katsoa yleisesti ajattelumallina ja toimintatapoina tai vaiheina, jotka edistävät innovatiivista toimintaa.

AJATUKSIA MUOTOILUAJATTELUSTA JA KÄYTTÄJÄTIEDOSTA

Isoin periaatteeni suunnittelijana on aina ollut se, että minun pitää luoda jotain erilaista ja uutta mitä ei ole vielä luotu. Tämän takia en juurikaan seuraa muotia tai kerää “liikaa tietoa”, sillä en halua saada liikaa vaikutteita, ja sääntöjä siitä mitä voi tehdä ja mitä ei. Ajattelen, että vaikka keräisin valtavasti tieto ja muiden mielipiteitä tai näkemyksiä tuotteesta jota suunnittelen, ne eivät loppujen lopuksi merkitse tai muuta mitään suunnitteluprosessissani. Jokaisella suunnittelijalla tai luovalla henkilöllä on jotain ainutlaatuista mitä muilla ei ole, jokaisella on oma ainutlaatuinen näkemys, luovuus ja mielikuvitus. Haluan luoda jotain sellaista johon vain minä pystyn, ja mielestäni jokaisen luovan muotoilija tulisi seurata omaa visiota ja luoda jotain ainutlaatuista. Jos muuttaa suunnittelemaansa tuotetta tai teosta jonkun toisen mielipiteen vuoksi, niin silloin on todennäköistä, että siitä ei tule ainutlaatuinen. Tämän takia minulla on hieman ristiriitaiset ajatukset muotoiluajattelusta ja siihen linkittyvästä käyttäjätiedon keruusta. Toisaalta ymmärrän miksi käyttäjätietoa pitää kerätä, ja ymmärrän käyttäjäkeskeisen suunnittelun hyödyn. Siitä on kiistatta hyötyä kun suunnitellaan toiminnallisia tuotteita, ja tuotteita jotain erityistä tarvetta varten, tai jos halutaan kehittää olemassa olevaa tuotetta. Toisaalta kuitenkin ajattelen, että luovana muotoilijana ja suunnittelijana, tehtäväni on luoda jotain uutta mitä ei ole vielä olemassa. Ajattelen, että jos minulla on paljon taustatietoa siitä mitä asiakas/käyttäjä haluaa ja tarvitsee, niin silloin se rajaa asioita mitä saan tehdä ja mitä en. Tehtäväni on luoda käyttäjälle tarve, josta hän ei vielä tiedä.

MUOTOILUAJATTELUN JA TUPLATIMANTIN SOVELTAMINEN OMAAN TYÖSKENTELYYN

Olen tehnyt suunnittelutyötä oman muotibrändini kautta miltein 8 vuotta. Kahdeksan vuoden aikana minulle on hioutunut omanlainen suunnitteluprosessi, jonka olen itse kehittänyt käytännön työssä suunnitellessani vaatemallistoja. En ole koskaan ottanut käyttöön niin sanotusti “kirjasta opittua” valmista suunnitteluprosessin mallia tai vaiheita joita käyttäisin järjestelmällisesti suunnittelutyössä. Olen kehittänyt oman suunnitteluprosessin puhtaasti oman kokemukseni ja kokeilun kautta. Olen suunnitellut ja valmistanut kymmeniä mallistokokonaisuuksia, vaatteita ja jalkineita, ja jokaisen valmistamani malliston suunnitteluprosessi on ollut erilainen. Tämä johtuu juurikin siitä että minulla ei ole valmista suunnitteluprosessi mallia, ja myös siitä että analysoin jatkuvasti omaa työtäni. Jokaisen suunnittelutyön aikana löydän uusia ideointitapoja, ja erilaisia suunnittelun menetelmiä. Koska olen luova persoona, myös oma suunnitteluprosessini on luovaa ja se ei aina noudata ennalta suunniteltua kaavaa tai työjärjestystä. Olen luonteeltani tunneihminen ja teen usein asioita ja päätöksiä tunteen pohjalta ja tunteet edellä, ja se saattaa tehdä suunnitteluprosessista välillä epäjärjestelmällisen
Näen, että omassa suunnitteluprosessissani on hyviä puolia, mutta myös puutteita. Näen, että etuna omassa suunnitteluprosessissani on, että siinä ei ole sääntöjä tai kaavaa mitä joudun noudattamaan, ja näin ollen luovuus ja innovatiivisuus tulevat ennen kaikkea. Puutteena näen taas, että suunnitteluprosessi ei ole aina järjestelmällinen ja näin ollen se ei ole aina ajallisesti tehokas. Haaste on myös, että minun pitäisi ajatella suunnittelua enemmän liiketoiminnan kannattavuuden kautta, joka taas ei aina sovi yhteen luovuuden ja taiteellisuuden kanssa. Tärkeää minulle olisi löytää sopiva balanssi, ja tämän takia haluan kehittää suunnitteluprosessiani, ja katsoa asiaa laajemman näkökulman kautta.
Luettuani tuplatimanttimallista, sekä muotoiluajattelusta, näen, että niissä on ehdottomasti hyödyllisiä näkökulmia ja asioita, joita aion tulevaisuudessa ottaa mukaan omaan suunnitteluprosessiini. Erityisesti käyttäjäkeskeisyys ja tiedonkeruu ovat asioita, joiden kanssa joudun tekemään tulevaisuudessa kompromisseja. Joudun miettimään asiaa sekä yrittäjän, että luovan taiteilijan ja suunnittelijan näkökulmasta.

KÄYTTÄJÄTIETO

Mitä on käyttäjätieto? Käyttäjätieto on käyttäjätutkimuksen avulla saatua tietoa kohdekäyttäjistä, heidän tarpeistaan, motiiveista ja kokemuksista. Miksi käyttäjätieto on niin tärkeää? Käyttäjätiedon ja sen keruun tärkeys on siinä, että se on ainoa tapa saavuttaa ymmärrystä ihmisistä, jotka käyttävät suunnittelemiamme tuotteita. Jos todella tunnet ja ymmärrät käyttäjiäsi, voit tehdä juuri heille sopivia, parhaita tuotteita. Jos sinulla ei ole selkeää ymmärrystä käyttäjistäsi, sinulla ei ole mitään keinoa tietää, onko suunnittelemasi tuote relevantti tai hyödyllinen.
Kaikilla tuotteilla tulisi olla hyvä käytettävyys, niiden on oltava helppokäyttöisiä, ja käyttäjätestit voivat olla elintärkeä apu tämän saavuttamisessa. Ihmiset odottavat tuotteiden olevan helppokäyttöisiä tai ainakin että niiden käyttö on helppo oppia. Jos tuotteen käyttökokemus ei ole hyvä ihmiset siirtyvät todennäköisesti toiseen tuotteeseen ja brändiin.
Se minkälaisia käyttäjätutkimusmenetelmiä ja tapoja tulisi käyttää määräytyy luonnollisesti sen mukaan mitä tutkimusta tehdään, ja mitkä ovat keskeisimmät syyt käyttäjätutkimukseen. Yleisesti kolme tärkeintä syytä ovat:
  1.  Voidaan luoda tuotteita, jotka todella ovat merkityksellisiä käyttäjälle
  2. Voidaan luoda helppokäyttöisiä ja miellyttäviä tuotteita
  3. Pystytään hahmottamaan sijoitetun pääoman mahdollinen tuottoaste
Käyttäjätieto linkittyy vahvasti muotoiluajatteluun, ja kuten tiedämme, muotoiluajattelun ensimmäinen askel ja kulmakivi on eläytyä käyttäjään. Eläytyminen ja empatia ovat avain käyttäjäkeskeiseen suunnitteluun. Empatia tarkoittaa omien olettamusten jättämistä sivuun, jotta voidaan nähdä asiat jonkun toisen näkökulmasta, ja voidaan ymmärtää toisen henkilön kokemuksia ja tunteita heidän näkökulmastaan. Käyttäjätutkimus on yksi parhaista tavoista kerätä juuri tätä tietoa. Käyttäjätutkimus on moniulotteista, on olemassa niin monia erilaisia menetelmiä ja lähestymistapoja, että on tärkeä miettiä mikä tutkimusmenetelmä palvelee parhaiten omaa projektia ja tutkimusta. Yleisesti ottaen käyttäjätutkimusta voi lähestyä määrällisen ja laadullisen tutkimusmenetelmän kautta. Määrälliset ja laadulliset tutkimukset ovat toisiaan täydentäviä menetelmiä, joiden avulla saadaan niin syvällistä, kuin myös laajoja luvullista tietoa.

MÄÄRÄLLINEN

Määrällinen tutkimus on suunniteltu keräämään karuja faktoja. Lukuja. Määrälliset tiedot ovat jäsenneltyjä ja luonteeltaan tilastotieteellisiä. Määrällisen tutkimuksen avulla pyritään mittaamaan käyttäjien käyttäytymistä tavalla, joka voidaan mitata ja käyttää tilastolliseen analyysiin.
Määrällisiä tutkimustapoja ovat mm.
  • Kyselyt
  • Analytiikka
  • Muodolliset kokeet

LAADULLINEN

Laadullinen tutkimus kerää tietoja, jotka pyrkivät ennemminkin kuvailemaan aihetta mittaamisen sijasta. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi mielikuvat, mielipiteet ja näkökulmat. Laadullinen tutkimus pyrkii tutkimaan käsiteltävää aihetta syvällisemmin saadakseen selville tietoja ihmisten motivaatioista, ajattelutavoista ja asenteista.
Laadullisen tutkimuksen menetelmiä ovat mm.
  • Haastattelut
  • Tapaustutkimukset
  • Kohderyhmä keskustelut / haastattelut
  • Avoimet kyselytutkimuskysymykset

KÄYTTÄJÄTIETO TYÖELÄMÄPROJEKTISSA

Työelämäprojektimme teemana on vaelluskengät, ja tiedon keruu on ollut erityisen isossa roolissa projektissa. Olemme keränneet tiimeissä valtavasti erilaista tietoa vaelluskengistä ja käyttäjätieto on yksi tärkeä palanen tietoa, jota tarvitsemme kun lähdemme suunnittelemaan uutta vaelluskenkää.
Projektin aikana olemme keränneet käyttäjätietoa laadullisen sekä määrällisen tutkimusmenetelmien avulla. Näin ollen saimme niin syvällistä tietoa kuin myös lukupohjaista faktatieto vaelluskenkien käyttäjistä. Laadullisena tutkimusmenetelmänä käytimme haastattelua, ja määrällisen tutkimusmenetelmänä käytimme forms kyselyä. Saadaksemme syvempää tietoa vaelluskenkien käyttäjistä, päätimme marssia vaellustarvikeliike partioaittaan, haastattelemaan kaupan asiantuntijaa. Haastattelun avulla saimme syvällisempää tietoa käyttäjien mieltymyksistä, ostotottumuksista, ja siitä mitä ominaisuuksia käyttäjät toivovat ja odottavat vaelluskengältä. Toisena käyttäjätiedon menetelmänä käytimme forms kyselyä, jonka laadimme tiimissä. Jaoimme kyselyn muun muassa erilaisissa facebookin vaellusryhmissä, ja saimme lähes kaksisataa vastausta. Teimme kyselyn myös saksan kielellä, ja näin ollen saimme arvokasta vaelluskenkien käyttäjätietoa myös saksasta. Forms kyselyn ansiosta saimme puhtaita lukuja ja faktatietoa tukemaan suunnittelutyötä.
En ole koskaan aiemmin kerännyt käyttäjätietoa näin isossa skaalassa missään projektissa, joten kokemus oli minulle täysin uutta. Huomasin työelämäprojektin aikana miten paljon käyttäjätietoa on saatavilla, ja miten helppoa sen saaminen loppujen lopuksi on, kun vain tarttuu toimeen. Opin myös uusia tutkimusmenetelmiä, joita pystyisin itse käyttämään omassa yrityksessäni. Erityisesti laadullinen tutkimusmenetelmä on sellainen, jota voisin käyttää itse tulevaisuudessa, sillä minulla on pienempi tuotevalikoima verrattuna isoihin brändeihin, ja näin ollen syvällisempää tietoa on helpompi keskittää kun tuotteita on vähemmän.

KÄYTTÄJÄPROFIILI

Jos haluaa löytää ihanteellisen asiakkaan on ymmärrettävät omaa kohderyhmää. On olemassa useita tapoja luoda asiakasprofiili, mutta pidän itse asiakasprofiilista, jossa pääsen luomaan todellisen ihmisen. Mielestäni se auttaa ymmärtämään parhaiten asiakkaan kipupisteitä, mieltymyksiä ja ongelmia.
Asiakasprofiilia luodessa on selvitettävä muutamia asiakkaan ominaisuuksia, ja asoita jonka pohjalta asiakasprofiilia rakennetaan. Nämä asiat ovat:
  • Ikä ja sukupuoli – missä vaiheessa he ovat elämässään? Onko heillä perhe?
  • Sijainti – ovatko he paikallisia, kansallisia vai kansainvälisiä?
  • Tulot – onko heillä korkea tai pieni vuositulo? Tämä auttaa luomaan tuotteita tai palveluita, jotka sopivat juuri heidän tuloihinsa.
  • Ammatti – ovatko he palkattuja, itsenäisiä ammatinharjoittajia, opiskelijoita tai yrityksen omistajia? Millä alalla he työskentelevät?
  • Kiinnostuksen kohteet – mitä he tekevät vapaa-ajallaan?
  • Prioriteetit – mitkä asiat ovat heille tärkeitä ostaessaan tuotetta, esimerkiksi hinnan, laadun, brändin maineen tai ekologisuuden suhteen?
  • Tarve/ongelma – miten yrityksesi ja tuotteesi tekee heidän elämästään mielenkiintoisempaa, parempaa tai helpompaa?

 

EMPAATTINEN MUOTOILU, MIKSI EN ALLEKIRJOITA SITÄ

Hyväksyn empatian sisällyttämisen suunnitteluun, mutta uskon, että käsite on yksinkertaisesti mahdoton ja vaikka mahdollista, se on väärä. Syy, miksi puhumme usein empatiasta suunnittelussa, on se, että meidän on todella ymmärrettävä ihmisiä, joiden hyväksi työskentelemme tai suunnittelemme tuotteita. Empatian ajatuksena on, että suunnittelija pääsisi mahdollisimman lähelle yksilöllisen ihmisen pään sisään ja ymmärtää miltä hänestä tuntuu ja mitä hän ajattelee. Mielestäni se on mahdotonta, eikä mielestäni edes kannattavaa. Usealla alalla suunnitellaan tuotteita ja palveluita, joita käyttävät sadat, tuhannet, joskus miljoonat ihmiset. Tämä tarkoittaa sitä, että yksittäisen henkilön ymmärtämisestä ei itse asiassa ole kovin hyötyä. Mielestäni sen sijaan meidän on parempi keskityttävä toimintaan, jota ihmiset yrittävät tehdä. Meidän on ymmärrettävä ihmisten taitoja, kykyjä, ja näkemyksiä sekä kuinka tukea heitä. Se vaatii meitä ymmärtämään ihmisten moninaisia ​​ominaisuuksia. Suunnittelijana en voi päästä miljoonien ihmisten pään sisään, eikä minun tarvitse: meidän on vain ymmärrettävä, mitä ihmiset yrittävät tehdä, ja sitten tehtävä se mahdolliseksi. Meidän ei pitäisi huijata itseämme ajattelemaan, että voimme päästä heidän päähänsä.

Author craga

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *